-
Olet esiintynyt kymmenissä eri hahmoissa dragtaiteilijana yritys-ja yksityistilaisuuksissa. Kuka on lempihahmosi ja miksi? Lempihahmot vähän vaihtelevat, mutta Paula ja Whitney ovat aina Top 5:ssa. Näissä diivoissa on vaan sellaista karismaa, että jopa dragyleisö on hämillään. Erittäin vahvoja hahmoja minulla ja toimivat aina vauvasta vaariin.
-
Miten aloitat uuden hahmon rakentamisen? Lähteekö ideointi esiintymisasusta, kehon liikkeiden, maneereiden opettelusta vai mistä? Ensiksi valitsen hahmoon biisin tai speakin. Sen jälkeen pitää miettiä vaatetus ja peruukki ottaen huomioon mihin väliin show’ta vaatteet saa rakennettua. Aina ei pysty toteuttamaan juuri sitä vaatetusta, mitä haluaisi, koska show perustuu nopeisiin vaihtoihin eli sermin takana ei käydä! Lopuksi pohdin mitkä maneerit, liikkeet, ilmeet, millainen mimiikka ym…
-
Missä vaiheessa studiotyöskentely-ja taustanauhan suunnittelu ja tuottaminen tulevat mukaan kehitystyöhön? Urani alussa minulla oli pari erilaista show’ta, joiden taustanauhat kävin tekemässä studiossa, mutta nykyään haluan tehdä show’n täysin asiakaslähtöisesti eli oikeat hahmot oikeille asiakkaille. Taustanauhani tuottaa Daniel Ylimäki Hollannista käsin. Ja eikun keikalle!
-
Kuinka kauan uuden hahmon syntyminen kestää ideavaiheesta ensimmäiseen live-esiintymiseen? Riippuu paljolti hahmosta. Jonkun pystyy toteuttamaan nopeastikin, mutta sanotaanko, että toimivan sekä näyttävän esiintymisasun suunnittelu vie eniten aikaa. Otetaan esimerkiksi ikinuori Cher, jolla on ollut urallaan kymmeniä hittejä ja vielä enemmän vaatteita sekä peruukkeja. Miten rakentaa näistä toimiva ja kaikkien tunnistettava Cher ja miten sovittaa se kahden muun hahmon väliin, se on työlästä. Todella vaikea arvioida aikaa, puhutaan viikoista.
-
Kuinka monta hahmoa pystyt esittämään ja kuinka montaa niistä käytät keskivertokeikalla? Kauanko normaalisetti yleensä esim. yksityistilaisuudessa kestää? Vuosien varrella on tullut tehtyä yli 100 artistia, mutta keskivertokeikalla show’hun mahtuu suunnilleen 15-20 hahmoa. Show’n normaalikesto on yleensä noin 25-30 minuuttia.
-
Dragtaiteilija tarvitsee lukuisan määrän erikoisvalmisteisia asuja. Teetkö asut itse vai käytätkö ulkopuolista apua?Käytän useampaa ompelijaa. Olen aika kädetön ompeluhommissa. Luotan tässäkin asiassa oman alansa ammattilaisten apuun.
-
Missä esiinnyt mieluiten ja miksi? Tilaisuuksissa, joissa on mietitty järkevä tila esiintyjälle. Niin, että kaikki ihmiset näkevät, ovat suhteellisen lähellä ja että esiintyjän selän takana ei olisi ketään. Asiakkaat saavat myös paremman show’n, jos lavan valaistus ja äänentoisto on mietitty. Nämä asiat takkuavat eniten keikoilla. Siksi minulla on itselläni nykyään äänentoistolaitteet sekä myös pieni valotekniikka tarvittaessa. Mutta yleisö tottakai on suurin innoittaja. On sitä tullut esiinnyttyä jos jonkinlaisissa mökeissä, mutta joissakin niistä on ollut niin hyvä meno, että se on toisaalta kompensoinut hyvin esiintymispaikan huonoutta.
-
Paras muisto keikalta? Paras yleisö? Paras esiintymispaikka? Miksi? Oikeastaan pelkkiä hyviä muistoja on matkan varrelta. Miten erotella parhaan yleisön niistä lukuisista keikoista, joissa ihmiset seisten, kyyneleet valuen nauravat ja taputtavat sekä tanssivat mukana. Ehkä nopeimmin syttyvä yleisö löytyy risteilyaluksilta, kaikki ovat valmiiksi bilefiiliksellä. Parhaista lavoista on jäänyt mieleen Elysee-arena, Finlandia-talo, Silja Opera, Silja Serenade, Viking Grace, Viking Isabella, Tallink Galaxy, Silja Europa ja ehdottomasti yksi synttärikeikka Sauvossa, kun esiintyjälle oli varattu tilaksi mökin rappuset. Ei siinä auttanut, kun vaan nauttia kesäisestä ilmasta ja varoa ettei korko katkea. Jäi kyllä mieleen.
-
Hauskin esityksessä tai takahuoneessa sattunut moka tai käytännön pila? Kerran tippuivat Britneyssä rintojen silikonitäytteet lavalle, Shakiran tukka on lentänyt kesken show’n yleisöön ja kengät ovat hajonneet, mutta ehkä huvittavinta oli, kun yhdellä ravintolakeikalla revin vahingossa irti kaksi vaatekertaa, joten Anita Hirvosella oli Kikan vaatteet. Siinä oli yleisö ja artisti ihmeissään, mutta kyllä oli hauskaakin. Ai niin ja kerran unohdin kengät kotiin, siinä oltiin sitten sukilla, kun ei kellään henkilökunnastakaan löytynyt sopivia kenkiä.
-
Esiinnytkö yleensä yksin vai käytätkö myös ammattitanssijoita? Käytätkö muita avustajia tai henkilökuntaa?Suurimman osan keikoista teen yksin, mutta show löytyy toki myös tanssijoiden kera. Yleensä minulla on aina vaihtuva avustaja mukanani, joka ajaa autoa, kantaa tavaroita, laittaa korsetin kiinni, hakee juotavaa diivalle, sopii teknikoiden kanssa valosta ja äänestä, kerää show’n jälkeen rekvisiitan lavalta, kuuntelee kiukuttelevaa tähteä ja paljon muuta.
-
Miten pidät itsesi keikkakunnossa esim. pikkujouluhässäkän aikoihin treenien lisäksi? Riittääkö tavallinen treeni ja itse keikat ylläpitämään kisakuntoa? Kunnosta pidän huolta syömällä epäsäännöllisesti ja paljon ulkona. Pikkujouluhässäkän aikaan todella mitataan kunto, sillä 4 puolen tunnin keikkaa illassa vie mehut. Show on parasta hikitreeniä.
-
Pystyykö dragtaiteilija koskaan viettämään lomaa vai pyöriikö käsikirjoitukset ja uudet hahmot päässä 24/7? Ei koskaan lomaa, kaikki pyörii päässä nimenomaan 24/7. Ulkomailla liimaannun aina kangaskauppojen näyteikkunoihin.
-
Muistatko vielä ensimmäisen virallisen keikkasi? Missä ja miten meni? Taisi olla isän 50-vuotissyntymäpäivillä hänen autokatoksessa. Suku oli hurmiossa.
-
Mikä oli alkusysäys, joka sai sinut harkitsemaan oman Dragshow’n rakentamista ja milloin se tapahtui?Tanssiurheiluseuran pikkujoulut, joissa pakotin kolme kaveriani pukemaan mekot päälle ja pidimme hassunhauskan muotinäytöksen. Silloin tajusin kuinka ihanaa oli esiintyä yleisölle. Harjoittelin myös pienenä paljon laulamaan kaukosäätimeen, kuvitellen olevani Whitney Houston ja Arja Koriseva, tällöin elettiin jotakin vuotta 1993. Vuonna 2002 osallistuin mekkoineni kykyjenetsintäkilpailuun Turun Tähti 2002, jonka ensin hävisin, mutta voitin seuraavana vuonna. Silloin päätin, että tämä on minun työni.
-
Mitä olet puuhaillut ennen dragtaiteilijan uraa? Lukion jälkeen minulla oli vakaa aikomus hankkia akateeminen ura Turun Kauppakorkeakoulun kautta, mutta menin laivalle töihin, jossa ensin toimin leikinohjaajana vuoden verran ja sitten seuraavat kolme vuotta risteilyisäntänä. Samaan aikaan tein vapaaviikot keikkoja, kunnes vuonna 2005 keikat veivät mukanaan.
-
Mitä omasta mielestäsi vaaditaan ihmiseltä, joka kenties suunnittelee dragtaiteilijan uraa? 110% halua esiintyä ja 110% ammattitaitoa esiintyä. Mitä se ammattitaito sitten on, sen määrittelee jokainen itse. Tänä päivänä dragia voi tehdä hyvin erilaisilla tyyleillä, mikä todennäköisesti alentaa kynnystä astua alalle. Minulle on aina ollut tärkeää yleisön viihtyvyys ja shown rakentaminen tunnistettavien artistien kautta. Yksi tärkeimmistä esikuvistani on ollut ruotsalainen After Dark.
-
Uran paras muisto? Yksi parhaista muistoista liittyy laivakeikkaan, jolloin Paula Koivuniemi yllätti minut tulemalla lavalle kanssani juuri Paula-numeron aikaan. Yleisö ja minä menimme tolaltamme.
-
Miksi olet ammattiesiintyjä? Oletko miettinyt asiaa? Koska minulla omasta mielestäni on jotakin annettavaa yleisölle, huomaan heidän nauttivan esityksestä ja showni on ainakin omasta mielestäni katsomisen arvoinen.
-
Kun olet estradilla, pystytkö keskittymään mihinkään muuhun esim. seuraamaan yleisön reaktioita vai viekö liikkeiden ja koreografian esittäminen 100%:n huomion? Kyllä oma esitys vie totaalisesti huomion. Saatan muistaa yleisöstä ehkä yhden ihmisen. Tosin kollegani Jukka Kuronen kuulema ehtii bongaamaan katosta rikkinäisen etuvalonkin.
- Mitä roolia esiintymisvalot näyttelevät esityksessäsi? Ovatko ne tärkeät? Millaiset valot ovat parhaat dragtaiteilijalle tai itsellesi? Kun kysymys on show’sta, niin valot ovat todella tarpeen. Se antaa esitykselle aina lisäarvoa. Liian harvoin tilaisuudenjärjestäjät ajattelevat näitä asioita. Parhaat valot ovat tietysti rajaton käsite, mutta jos pienimmällä budjetilla mennään niin tärkeintä olisi edes, että lavalla olisi sen verran valoa, että yleisö näkisi jotain. Dragtaiteilijalle tärkeintä on, että kasvot näkyvät.
- Mitä roolia äänentoisto näyttelee show’ssasi? Millainen äänentoisto on ideaali? Käytätkö lavasomisteita? Äänentoisto on tärkein osa show’ta. Jos se pätkii tai temppuilee, koko esitys on kuollut. Äänen pitää kuulua melko vahvalla voimakkuudella, koska kyse on playback-esityksestä. Jos volume on liian hiljaisella, niin mimiikka näyttää hölmöltä. Liian monta kertaa tilaisuudenjärjestäjät luottavat juhlapaikan omiin rätiseviin 1800-luvun äänikamoihin. Siksi olen hankkinut omat laitteet ja tarvittaessa tuon ne paikalle.
- Entä teknisen henkilökunnan merkitys? Ovatko he esim. keikkapaikalla huomioineet mahdolliset valo-ja äänitoiveesi? Hyvin järjestetyissä tilaisuuksissa, joissa on omat ääniammattilaiset hoitamassa tekniikkaa, asiat sujuvat hyvin. He kuuntelevat yleensä tarkoin artistin toiveita.
- Pyydetäänkö sinua usein esiintymään kaverin veljen ystävän häihin tai muihin kissanristiäisiin ruokapalkalla ja miten yleensä vastaat näihin kyselyihin? Aijaa kysytäänkö! Enemmän kuin laki sallii. Nämä ovat aina kiusallisia tilanteita, joissa turhan moni ”ystävä” yrittää käyttää hyväkseen ystävää. Artisti joutuu tekemään ihan tarpeeksi hyväntekeväisyys-, promo-ja muita yhteistyökeikkoja. Minusta tehdystä työstä tulisi aina maksaa palkka, oli työ sitten mikä tahansa.
- Oletko koskaan laskenut tai punninnut kuinka paljon kaikki esiintymisvaatteesi painavat yhteensä? Jääkiekkokassi, johon rekvisiitta on pakattu painaa kyllä sen verran, että seuraavaksi hankin kassin, jossa on pyörät.
- Mikä on paras keikkakulkuneuvo? Teetkö joskus keikkoja myös lentokoneella vai mahtuuko rekvisiitta edes hihnalle?Oma auto, mutta nykyään rekvisiittaa on niin paljon, että joudun usein vuokraamaan pakettiauton. Ulkomaan keikat sujuu parhaiten lentäen.
- Kysyvätkö katsojat tai ihailijat joskus kauneus-ja meikkausvinkkejä? Ja jos niin annatko niitä? Kyllä niitä meikkivinkkejä kysytään aika paljon ja annan aina saman vihjeen. Kunhan ette tee tällaista sotamaalausta itsellenne!
- Kun menet uudelle keikkapaikalle, käytkö läpi valot ja äänentoiston ennen yleisön saapumista? Kauan tekniikan tarkastamiseen vierähtää aikaa? Käytätkö kirjallista valo-ja ääniohjetta? Optimaalisinta olisi, jos ehtisi käymään nämä kaikki asiat läpi ennen show’ta. Isot tilaisuudet hoidetaan aina etukäteen, mutta pienemmät ja varsinkin pikkujouluhässäkän aikana, kun on todella tiukka aikataulu, niin pitää vaan luottaa, että kaikki toimii. Varmistan etukäteen mahdollisimman hyvin, että asiat sujuisivat hyvin. Olen tehnyt omalta osaltani hommat mahdollisimman helpoksi. Show on yhtenä tiedostona eli dj:n pitää oikeastaan osata painaa vain playtä ja stoppia.
- Kuinka monta keikkaa olet parhaillaan tehnyt yhden illan aikana? Pikkujouluaikaan tehdään 4-5 keikkaa/ilta. Esimerkkeinä Riihimäki-Tampere-Harjavalta-Uusikaupunki 7 tunnin sisään ja Turku-Salo-Turku-Vantaa 6 tunnin sisään.
- Mikä on ammattisi paras puoli? Entä huonoin, onko sitä? Ehdottomasti paras puoli on yleisöreaktioiden näkeminen. Ihminen joka nauraa silmät vuotaen, taputtaa, iloitsee, tulee show’n jälkeen antamaan kehut ja pyytämään nimmarin, palkitsee kenet tahansa artistin ja antaa artistille luottamusta sekä motivaatiota omaan työhönsä. Huonoin on ehkä jatkuva jännite omasta urasta ja uuden luomisesta. Koronavuosina oli myös ilo nähdä, miten Instagramin livessä isännöiväni viihteellinen Paukku-Perjantai sai suosiota ja seuraajia.
- Mistä saat työhösi inspiraatiota? Entä motivaatiota vai tarvitaanko sitä? Ihmisten palautteesta. Esiintyjän työ on jatkuvaa itsetutkiskelua, olenko riittävän hyvä ja miten voisin olla parempi. Koska yleisölle esiinnytään, niin heiltä saa suoran ja luotettavan palautteen. Lisäksi pyrin seuraamaan viihdemaailman tuulia ja myös politiikan päivänpolttavia aiheita.
- Miksi dragesitys toimii niin hyvin juuri yritys-ja yksityistilaisuuksissa? Se toimii, koska show on niin monipuolinen ja värikäs. Peruslähtökohta mies naisen vaatteissa on naurattanut aina ja kun kyse on vielä imitaatiosta ja tunnettujen ihmisten hyväntahtoisesta parodioinnista, se naurattaa ihmistä aidosti. Hahmot, ilmeet, eleet, kappaleet, vaatteet ja peruukit vaihtuvat kaiken lisäksi todella nopeasti, joten ihminen ei ehdi kyllästyä show’hun missään vaiheessa. Ja koska show on tehty hyvällä maulla ja ammattitaidolla, sitä voi esittää oikeastaan missä tilaisuudessa tahansa.
- Kuinka monta tuntia tai minuuttia ennen esiintymistä ilmestyt esiintymispaikalle? Noin 1-2 tuntia. Suuremmat teatteriproduktiot alkavat aamulla ja loppuvat keskiyöllä.
- Oletko jännittynyt tai jopa hermostunut ennen tärkeää esiintymistä? Oletko löytänyt keinoja mahdollisen liiallisen alkujännityksen laukaisemiseksi? Kärsin onneksi vain terveestä esiintymisjännityksestä, odotan aina pääsyä lavalle. Joissakin yökerhoissa lisäjännitystä tuo, miten järjestyksenvalvojat osaavat hoitaa mahdolliset häiriköt.
- Kuinka kauan kestää kun Marko muuttuu Divetiksi? Meikissä noin 30 min ja pukeutumisessa saman verran eli noin tunti.
- Kun keikka on ohi, kuinka kauan kestää, kun Divet muuttuu Markoksi ja kaikki rekvisiitta on pakattu? Avustaja alkaa pakkaamaan rekvisiitan lavalta jo heti viimeisen hahmon päätyttyä. Samalla minä pesen jo meikkejä. Olemme valmiita oikeastaan yhtä aikaa. Show’n loputtua saatan olla jo vartin päästä matkalla kotiin. Jos en jää juttelemaan yleisölle.
- Dragtaiteilija on myös asujen pikavaihtaja. Mikä on nopein vaatevaihtosi ja teetkö vaihtoja myös lavalla takahuoneen sijasta? Minun show perustuu vaatevaihtoihin lavalla, se on yksi osa show’ta, jossa katsoja voi seurata, miten se tapahtuu ja mitä sieltä seuraavaksi tulee. Nopein vaihto on ehkä tarrarepäisytaktiikka jolloin housut ja takki saattavat 5 sekunnissa vaihtua pikkumekkoon. Encoren vaihdan takahuoneessa.
- Mikä on suurin yleisömäärä keikallasi? Entä pienin? Hmm, suurin oli varmasti Elysee-arenan Itsenäisyyspäivän suurtansseissa, jolloin 5000 ihmistä eli 10000 silmää katsoivat minua. Se oli makee fiilis. Pienin yleisö oli kerran Vaasassa yökerhossa, jossa show’ta seurasi 7 ihmistä, mukaan lukien henkilökunta.
- Minkä kysymyksen kysyisit itseltäsi ja miten vastaisit siihen? Millainen on dragtaiteilijan peruskeikkapäivä? Tämän halua kertoa, koska ihmiset näkevät normaalisti vain sen 30 minuutin show’n ja saattavat ajatella, että mitäs työntekoa tuo nyt on. Keikkapäivä alkaa show’n rakentamisella, miettimällä mitkä hahmot tänään toimivat parhaiten tulevassa tilaisuudessa, miksaaja saattaa miksata vielä samana päivänä show’ta hieman uuteen kuntoon. Sen jälkeen pakataan tarvittavat showkamat laukkuun, tarkistetaan, että vaatteet ovat puhtaita ja ehjiä, vetoketjut toimivat ym. Tässä vaiheessa yleensä juoksen Stockmannille ostamaan uudet sukkahousut, koska vanhat ovat aina rikki. Sitten matkataan keikkapaikalle, rakennetaan lava, suoritetaan soundcheck, asetellaan esiintymisvaatteet järjestykseen, meikataan ja joskus opetellaan vielä biisien sanoituksia. Itse show on minulle kiitos koko päivästä ja se on ainut, mikä ei tunnu työltä, koska se on HAUSKAA! Tämän jälkeen pestään meikit ja ajetaan väsyneenä takaisin kotiin, jossa ollaan ehkä vasta kun aurinko nousee.
